Ole kuin Rick Rescorla

Eli miten turvallisuusuhkien ennakointi ja mielikuvituksen käyttö säästi 2687 henkeä.

Jos Hippokrates on lääkärikunnan arvostettu esikuva, ennakoinnin ja turvallisuusalan vastaava esikuva voisi olla Rick Rescorla. Tuntuuko nimi kenties tutulta? Jos ei, niin otetaan pieni kertaus.

Cyril Rickhard Rescorla syntyi vuonna 1939 Hayleyn kaupungissa Isossa Britanniassa. Pienen pojan lapsuuteen kuului toisen maailmansodan katsominen vierestä. Hän suorastaan fanitti sotilaita, erityisesti Yhdysvaltojen armeijan, jotka vierailivat myös Rickin kotikaupungissa toisen maailman sodan loppumetreillä. Rick päätti alkaa sotilaaksi, ja liittyikin 16-vuotiaana Brittiarmeijaan ja tätä kautta toimi muun muassa tiedusteluyksikössä Kyproksen kriisissä. Erilaisten vaiheiden jälkeen Rick päätyi Yhdysvaltoihin, liittyi siellä armeijaan ja taisteli Vietnamin sodassa. Hänet tunnettiin rohkeana, myötätuntoisena ja humoristisena miehenä. Rescorla sai toimistaan Vietnamissa useita ansiomerkkejä muun muassa hopeatähti- ja purppurasydän mitalit. Armeijapalveluksen jälkeen Rick päätyi Yhdysvalloissa opiskelemaan muun muassa kirjallisuutta ja lakia ja toimi opettajana. Hän siirtyi lopulta turvallisuusalalle paremman toimeentulon perässä. Rescorla päätyi työskentelemään turvallisuusjohtajaksi New Yorkin kuuluisaan maamerkkiin World Trade Center (WTC)- kompleksiin Dean Witter turvallisuusyritykseen.

Voisiko sama tapahtua WTC torneille?

Vuonna 1988 Frankfurtista Detroitiin matkalla olleella Pan Amin lennolla 103 räjähti terroristien pommi Skotlannissa Lockerbie kaupungin yläpuolella. Lentokone matkustajineen ja miehistöineen tuhoutui täysin. Iskussa kuoli myös kaupunkilaisia. Yhteensä 270 ihmistä menehtyi kyseisessä iskussa. Tapahtuma sai Rescorlan pohtimaan sitä mahdollisuutta, että WTC-torneihin tehtäisiin myös terrori-isku. Hän kutsui armeijakaverinsa ja terrorismiasiantuntija Daniel Hillin konsultoimaan WTC-tornien turvallisuutta, ja Hill huomasi, että parkkihallin suojaus oli olematon. Terroristien olisi mahdollista ajaa kuorma-autolla lasti räjähdettä sisälle kellarikerroksen parkkihalliin tukipilareiden läheisyyteen ja aiheuttaa isku Ison Omenan bisnesmekkaan. Rescorla ja Hill tekivät aiheesta raportin vuonna 1990 ja luovuttivat sen WTC tornit omistaneelle taholle. Parkkihallin suojauksen parantamista pidettiin kuitenkin liian kalliina, joten mitään ei tehty asian eteen.

Ensimmäinen isku WTC-torneihin tehtiin 26 helmikuuta 1993. Muslimiterroristit ajoivat räjähteillä lastatun pakettiauton pohjoistornin parkkihalliin. Tavoitteena oli saada koko pohjoistorni sortumaan ja samalla kaatamaan etelätorni. Isku ei onnistunut laajoissa tavoitteissaan, mutta kuusi ihmistä kuoli (joista yksi oli raskaana) ja yli tuhat loukkaantui. Isku oli luonnollisesti shokki. Rescorla oli tuolloin töissä ja hoiti evakuointitoimenpiteitä. Hän oli varma, että lisää ongelmia oli tiedossa: tämä ei jäisi tähän. Yhdysvaltojen ulkomaanpolitiikka johtaisi varmasti tulevaisuudessa uusiin iskuihin.

Kun Dean Witter fuusioitui vuonna 1997 investointipankki Morgan Stanley kanssa, Rescorlasta tuli Morgan Stanleyn turvallisuusjohtaja. Fuusiossa Morgan Stanley sai peräti 22 kerrosta eteläisestä WTC-tornista (WTC2 -torni). Rescorla oli yhä huolissaan WTC-tornien tulevaisuudesta ja mietti uusia turvallisuusuhkia ystävänsä Daniel Hillin kanssa. He päätyivät skenaarioon, että seuraava isku WTC-torneihin tulisi taivaalta. Heidän skenaariossansa kemiallisia tai biologisia aineita täynnä oleva rahtikone törmäisi torneihin. Rescorla piti uhkaa niin mahdollisena, että hän yritti suostutella Morgan Stanleyn johtajat siihen, että yritys siirtäisi toimitilansa New Jerseyhyn, olihan siellä toimistotilat myös edullisemmat. Johto ei kuitenkaan taipunut Rescorlan toiveisiin, koska vuokrasopimusta oli vielä jäljellä. Niinpä Rescorla teki sen, mikä tilanteessa oli mahdollista. Hän järjesti tasaisin väliajoin evakuointiharjoituksia työntekijöille aina kiireisintä johtoa myöten. Harjoitukset olivat kaikkea muuta kuin suosittuja: ne keskeyttivät ikävästi työpäivän ja työtehtävät. Rescorla ei kuitenkaan suostunut joustamaan tässä asiassa.

Evakuointiharjoituksista tulee totta

Syyskuun 11 päivä vuonna 2001 Rescorlan piti olla lomalla, mutta kohtalon oikusta hän meni tuuraamaan kollegaansa työpaikalle WTC-torniin. Ensimmäinen lentokone iskeytyi klo 8.46 ensimmäiseen torniin (WTC 1). Rakennusviranomaiset komensivat kakkostornin väkeä pysyttelemään paikoillaan, mutta Rescorla käynnisti välittömästi evakuointioperaation Morgan Stanleyssä. Hän ohjasi liki 2700 WTC2 tornissa olevaa työntekijää ulos rakennuksesta juuri ennen kuin toinen lentokone iskeytyi tähän torniin. 2700 työntekijästä vain 13 kuoli tornien sortumisessa. 2687 henkilöä pelastui Rescorlan ansiosta. Valitettavasti Rick Rescorla menetti itse henkensä iskussa. Hän pystytteli rakennuksessa viimeiseen asti auttaen ihmisiä pakenemaan sieltä.

Rick Rescorlan tarina on tehnyt minuun, pitkän linjan ennakoinnin ammattilaiseen vaikutuksen. Kirjoitin Rick Rescorlasta jo ensimmäisessä kirjassani "Matkaopas tulevaisuuteen" vuonna 2012. Kirjassani nostin Rescorlan esille hyvänä esimerkkinä siitä, miten niin kutsuttuihin villeihin kortteihin eli yllättäviin ja nopeisiin tapahtumiin voi varautua etukäteen. Rick Rescorla teki sitä, mitä ennakointi parhaimmillaan on: hän mietti erilaisia, mitä mielikuvituksellisempiakin skenaarioita turvallisuusuhkiin liittyen. Hän myös valmistautui niihin parhaansa mukaan. Ensin hän yritti saada yrityksen muuttamaan turvallisimpiin tiloihin, mutta koska Morgan Stanleyn johto ei suostunut muuttamaan torneista pois, hän teki näissä olosuhteissa seuraavaksi tärkeimmän ennakointiteon: hän järjesti evakuointiharjoituksia, jotta yrityksen työntekijät olisivat valmistautuneita katastrofiin, jos sellainen joskus tapahtuisi. Tylsät evakuointiharjoitukset osoittautuivat kultaakin kalliimmaksi.

Scifi ja mielikuvituksen käyttö auttaa varautumaan tulevaisuuden uhkiin

Rescorlan ennakointityö pelasti henkiä. Mutta miten ennakointia tehdään? Insinöörikoulutuksen saaneena rakastan kaavoja, joten olen kehittänyt ennakointiin oman kaavan. Se on seuraava: Tulevaisuuden ennakointi= faktat + mielikuvitus

Kaavan ajatuksena on se, että kaikki ennakointi perustuu faktojen, eli nykytilan ja historian kartoitukseen. Meillähän ei ole faktoja tulevaisuudesta, joten niitä emme pysty tarkastelemaan. Faktojen läpikäyntiä kutsutaan ennakointikirjallisuudessa ympäristön luotaamiseksi. Se tarkoittaa sitä, että hankitaan kattava katsaus siitä, missä nyt mennään. Rescorla huolestui Pan Amin lentokoneeseen tehdystä pommi-iskusta ja pohti Yhdysvaltojen ulkomaanpolitiikan vaikutuksia terroritekojen lisääntymiseen. Hän myös etsi heikkoja kohtia WTC-tornien turvallisuudesta. Tätä voidaan kutsua faktojen keräämiseksi.

Emme voi kuitenkaan päästä tulevaisuustaajuudelle, jos emme uskalla käyttää mielikuvitusta. Rescorla mietti ystävänsä kanssa visioita räjähteillä täytetyistä kuorma-autoista ja torneihin iskeytyvistä lentokoneista. Ne todennäköisesti tuntuivat täysin hulluilta ajatuksilta Morgan Stanleyn johtajien ja tornien omistajien näkökulmasta ­– ja silti: ne kuitenkin tapahtuivat, kuten Rescorla tuttavineen oli visioinut. Mielikuvituksen käyttö on tärkeää ennakoinnissa, mutta valitettavasti se on usein aliarvioitua organisaatioissa.

Itse teen parhaillaan toista väitöskirjaani Maanpuolustuskorkeakoulussa. Väitöskirjan aiheena on "Science fictionin käyttö puolustusorganisaation ennakoinnissa". Tutkimuksessani mietin sitä millaista sodankäynti voisi olla tulevaisuudessa ja miten erityisesti teknologian kehitys tulee muuttamaan sitä. Kiteytetysti: pohdin siis tulevaisuuden turvallisuusuhkia. Näen, että science fiction voi olla hyvä työkalu tulevaisuuden uhkien miettimiseen erilaisissa organisaatioissa. Se yhdistää faktat ja antaa tilaa mielikuvituksen käytölle.

Oma mottoni tulevaisuuden uhkien miettimisessä on: "Uskalla käyttää mielikuvitustasi. Joku tuolla käyttää jo mielikuvitustaan." Sotien historiasta löytyy hyviä esimerkkejä siitä, miten mielikuvitusta käyttämällä on pienilläkin resursseilla saatu aikaan suuria vaikutuksia (911 terrori-isku on tästä tietenkin yksi esimerkki). Suomalaisia sotainnovaatioita on esimerkiksi Molotovin cocktail ja jatkosodan aikaan Säkkijärven polkan soittaminen radiossa tietyllä taajuudella yli 6 kuukautta, jotta estettäisiin venäläiset miinoja räjäyttely Viipurissa.

Science fiction on erinomainen keino miettiä sitä, miten teknologia voi muuttaa tulevaisuutta ja tuoda mukanaan uudenlaisia turvallisuusuhkia. Science fictonia käytetään jo joissain armeijoissa ympäri maailmaa. Esimerkiksi Kanadan armeija, Ranskan armeija ja Nato ovat pohtineet tulevaisuuden sotaa ja turvallisuusuhkia scifin keinoin.

Kun uskallamme käyttää mielikuvitusta uhkien miettimisessä, olemme jo puoliksi varautuneet erilaisiin uhkiin.

Juttu julkaistu Turvallisuus ja Riskienhallinta-lehdessä 2023. Juttua muokattu blogiin.

Kuvakollaasi lähteet: Canva + By unknown - Original publication: unknownImmediate source: https://latimesblogs.latimes.com/culturemonster/2011/01/san-francisco-operas-2011-12-season-to-include-9-11-opera-nixon-in-china.html, Fair use, https://en.wikipedia.org/w/index.php?curid=47236225