Suomi vuonna 2030 – Kymmenen ennustetta seuraavalle vuosikymmenelle

Vuosi 2020: kutkuttava uusi vuosikymmen on alkanut. Uuden vuosikymmenen alku herättää usein meissä kysymyksiä: mitä tämä vuosikymmen tuo tullessaan? Mitä on odotettavissa? Vuosikymmenen vaihtuminen koskettaa luonnollisesti myös pitkän linjan tulevaisuuden tutkijaa, allekirjoittanutta, enkä voi olla esittämättä muutamia ennusteita Suomen tulevaisuudelle. Tulevaisuuden ennusteet perustuvat lähinnä oppimisprosessiini kirjoittaessani viime vuonna kirjaani Tulossa Huomenna - Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme (Docendo, 2019).

Ennuste 1: Vuosikymmen on kamppailua ilmastonmuutosta vastaan

Tämä vuosikymmen on kriittinen ilmastonmuutoksen torjunnassa: pystytäänkö päästöt saamaan kuriin ja olemmeko jo ylittäneen päästöissä kriittisen rajan, jolloin vaikutukset karkaavat käsistä? Voimmeko enää hallita ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutoksen merkit alkavat näkyä yhä voimakkaammin Suomessakin esimerkiksi sään lämpenemisessä ja eliölajien muuttumisessa. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt, myrskyt ja kuumuusaallot vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme esimerkiksi aiheuttamalla ongelmia infrastruktuurissa (sähkölinjat, tiestö, rakennukset, vesihuolto, jätehuolto jne.), mikä lisää esimerkiksi korjauskustannuksia. Suomessa sään odottamattomien vaihteluiden vuoksi ja uusien tuholaislajien johdosta myös esimerkiksi ruuan tuotanto kokee uusia haasteita. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös enemmän ihmisten terveydentilaan: lämpöaallot lisäävät kuolemia, mustat talvet taas esimerkiksi mielenterveysongelmia. Luonnollisesti ilmastonmuutos vaikuttaa myös muualla maailmassa kuin Suomessa, ja myös Suomi joutuu kantamaan oman vastuunsa globaalista ilmastokriisistä. Ilmastopakolaisten määrä lisääntyy myös Suomessa.

Me suomalaiset joudumme pysähtymään ympäristökriisin edessä, ja kysymään itseltämme kysymyksen: onko meillä varaa ylläpitää elintasoamme ja korkeaa kulutustasoamme? Onko nyt viimein laitettava ympäristömme ensimmäiselle sijalle sen sijaan, että nojaamme ajatukseen jatkuvasta talouskasvusta, josta voimme syyttää nykyistä ilmastokriisiä. Fiksut yritykset tarttuvat toimeen ja panostavat vihreään teknologiaan. Ilmastonmuutoksen torjunnasta voi tulla yksi Suomen teollisuuden kilpailuvaltti. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoteknologialla hiilidioksidista voidaan saada uudenlainen ehtymätön raaka-aine ruokaan, materiaaleihin ja polttoaineisiin.

Ennuste 2. Energiaa uusiutuvista lähteistä

Ilmastonmuutoksen kannalta yksi keskeinen tekijä on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja lopettaminen kokonaan. Viime vuosina ja vuosikymmeninä uusiutuvista energiamuodoista esimerkiksi aurinkoenergiasta, tuulivoimasta ja vesivoimasta on tullut halvempaa, ja niiden hankintahinta lähenee jo fossiilisia. Uusiutuvista energialähteet tuottavat siis pääosan Suomen energiantarpeesta tällä vuosikymmenellä. Perinteinen ydinvoima, puhtaudestaan huolimatta, vaatii suuria investointeja ja on suhteellisen hidasta rakentaa. Se tulee olemaan yksi vaihtoehto energiapaletissa, mutta siihen ei vastaisuudessa satsata samassa mittakaavassa Suomessa. Pienydinreaktorit otetaan kuitenkin käyttöön tällä vuosikymmenellä.

Ennuste 3. Liikenne sähköistyy ja automatisoituu, lentäminen vähenee

Paine kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseen on suuri, ja liikenne yhtenä fossiilisten polttoaineiden suurkuluttajana otetaan erityissyyniin. Liikenteen sähköistymiseen ja automatisaatioon panostetaan erilaisilla tuilla ja polttomoottoriautojen haittaveroilla. Julkisen liikenteen sähköistämiseen panostetaan erityisesti valtiovallan toimesta tukia lisäämällä. Liikenne myös robotisoituu, ja tekoälyn ja sensoreiden avulla liikkumisen kulutusta ja päästöjä pyritään optimoimaan.

Lentoliikenne vähenee, sillä lentämistä ei saada ilveelläkään ympäristöystävälliseksi biopolttoaineiden kalleuden ja sähköistämisen vaativien akkujen painavuuden vuoksi. Tosin leväpohjaiset polttoaineet ovat hieman alentaneet biopolttoaineiden hintaa. Ilmastonmuutos on myös tehnyt lentämisestä epämiellyttävää lisääntyneen turbulenssin myötä. Raideliikenne sen sijaan lisää suosiotaan.

Ennuste 4. Työvoimapulaan etsitään ratkaisua robotiikasta, tekoälystä, uudelleenkoulutuksesta, ikäihmisistä ja maahanmuutosta

Syntyvyyden laskevan trendin myötä suomalaista työelämää uhkaa pula osaavista työntekijöistä. Työvoimapula kohtaa erityisesti hoitoalaa, johon kohdistuvat suuremmat paineet väestön vanhenemisen myötä, joka on Suomessa erityisen suuri ongelma. Työvoimapulan ratkaisemiseksi Suomessa panostetaan voimakkaasti elinikäiseen oppimiseen ja uudelleenkoulutukseen, jonka toivotaan ratkaisevan vallitsevaa rakennetyöttömyyttä. Samoin eläkeikää nostetaan ja ikäihmisiä kannustetaan osa-aikaiseen työntekoon. Yksi negatiivinen kannustin ikäihmisten työntekoon on eläkkeiden jatkuva leikkaaminen. Suomessa panostetaan myös työperäiseen maahanmuuttoon, jotta saadaan paikattua huutavaa työvoimapulaa eri toimialoilla. Maahanmuuttajien käyttöä työelämässä helpottaa erilaiset tulkkausapplikaatiot, jotka poistavat kielimuuria. Työelämä, kuten Suomikin monikulttuuristuu yhä enemmän uudella vuosikymmenellä.

Myös robotiikasta ja tekoälystä toivotaan ratkaisua työvoimapulaan. Nämä otetaankin yhä enemmän käyttöön esimerkiksi juuri terveydenhoidon puolella, jossa tekoälyohjelmistot tukevat potilaiden omatoimista terveydenhoitoa ja toimivat terveydenhoitohenkilökunnan kiinteinä apuvälineinä. Nosto-, lääkejakelu, logistiikkarobottien lisäksi ihmismäiset robotit toimivat rinta rinnan terveydenhuollossa ihmisten kanssa ja ne toimivat myös esimerkiksi yksinäisten vanhusten kumppaneina. Edistykselliset Neonin kaltaiset virtuaalirobotit korvaavat ihmisiä monissa palvelualan työtehtävissä.

Ennuste 5: Kiertotaloudesta tulee uusi normi

Jo tänä päivänä maailmassa haasteena on erilaisten resurssien riittävyys: veden lisäksi tulevaisuudessa haasteita voi tuoda hiekan, litiumin, fosforin, heliumin, tiettyjen metallien ja mullan riittävyys. Esimerkiksi älylaitteiden tuottaminen kuluttaa runsaasti erilaisia materiaaleja. Niiden käyttöikä on hävyttömän lyhyt, jätemäärät suuria ja kierrätys olematonta. Tällä vuosikymmenellä materiaalitehokkuudesta tulee välttämättömyys. Tuotteiden suunnittelussa valmistusmateriaalin jatkokäyttö on ensisijainen lähtökohta. Kierrätys- ja kiertotalousala on vuosikymmenen kuumin toimiala. Suomalaiset yritykset voivat olla tällä alalla edelläkävijöitä.

Ennuste 6: Ruokaa tuotetaan solutehtaissa

Ilmastonmuutos on tehnyt perinteiselle maataloudelle hallaa muun muassa muuttuneiden sääolosuhteiden vuoksi. Ongelmia myös tuottaa lannoitteiden hintojen jatkuva nousu fosforipulan vuoksi. Ruokahuollon varmuuden takaamiseksi viljelyä on alettu pikkuhiljaa siirtämään sisätiloihin esimerkiksi erilaisiin tyhjiksi jääneisiin varastohalleihin. Kasvinviljely toteutetaan energiatehokkaalla vesiviljelymenetelmillä ja uusiutuvaa energiaa käytetään maataloudessa energialähteenä. Liha- ja maitokarjasta aletaan myös vaiheittain luopua, sillä uusia energiatehokkaita ja ilmastoystävällisiä tekniikoita otetaan enenemässä määrin käyttöön. Lihaa tuotetaan esimerkiksi kudoskasvattamalla bioreaktoreissa ja erilaisia elintarvikkeita kasvatetaan solutehtaissa. Solutehtaissa voidaan valmistaa esimerkiksi maitoproteiinia ja kananmunan valkuaisproteiinia ilman lehmiä ja kanoja. Geenieditoinnin (geenisakset) kehittymisen ja sen vaikean todentamisen vuoksi geenimuuntelusta on tullut arkipäivää. Uudet elintarvikkeet valtaavat kauppojen hyllyjä.

Ennuste 7. Suomi poteroituu

Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat haasteet ja asian korjaamiseksi vaaditut toimenpiteet pirstaloivat Suomea. Ihmiset eivät helposti suostu luopumaan elintasostaan ja tottumuksistaan sen vuoksi, että globaalia kriisiä voidaan hallita. Monen mielestä jonkun muun pitäisi hoitaa asia. Toiset taas ovat valmiita ottamaan vastuuta siitä, että Suomen kaltaiset rikkaat teollisuusmaat ovat alun alkujaankin vastuussa kriisin syntymisestä.

Osa suomalaisista kokee ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat konkreettisemmin kuin toiset. Empatialle ei välttämättä riitä tilaa, kun verorahoja joudutaan käyttämään toiselle puolelle Suomea iskeneen katastrofin korjaamiseksi. Ilmastopakolaisten räjähdysmäisesti kasvava määrä myös hiertää osaa kansalaisia. Toinen osa näkee velvollisuutena auttaa elämän edellytykset menettäneitä kanssaihmisiä.

Kansakunta jakautuu yhä enemmän poteroihinsa. Ymmärrystä toisten näkökulmille ei riitä. Tiedon manipuloinnin helppous erilaisten tekoälyapplikaatioiden avulla, vihapuhe, suoranaiset valheet ja maalittaminen vievät kansakuntaa yhä enemmän kohti sekasortoa, mikä alkaa näkyä valitettavasti myös konkreettisina tekoina. Uhkaava ilmapiiri rajoittaa muun muassa poliitikkojen ja toimittajien työtä.

Ennuste 8. Chinlandia

Kaksikymmentäluku on ennen kaikkea Kiinan vuosikymmen. Uusi Silkkitie -hankkeen avulla Kiina ulottaa lonkeronsa yhä syvemmälle eri mantereille ja valtioihin - myös Suomeen. Kiinalaiset yritykset rantautuvat yhä enemmän Suomessa eri toimialoille esimerkiksi alkutuotantoon, logistiikkaan, terveydenhoitoon, viihteeseen ja koulutukseen. Suomessa juanit otetaan kiitollisena vastaan - tuovathan ne työpaikkoja lisää suomalaisille. Kääntöpuolena on kuitenkin kiinalaisen yritysten voimakas linkki kommunistiseen puolueeseen ja ennen kaikkea puolueen erilaiset näkemykset esimerkiksi ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta. Myös kiinalaisten käsite työelämästä ja sen säännöistä on erilainen kuin perinteisesti suomalaisten. Iso kysymys tulevaisuuden kannalta onkin se, että tulevatko suomalaiset kumartamaan ennemmin rahapinon suuntaan vai puolustetaanko länsimaille tuttuja arvoja, kuten sananvapautta bisnesten menettämisenkin riskillä.

Ennuste 9: Digiläpinäkyvä elämä

Sensorit, paikannuspalvelut, älykamerat, sosiaalinen media ja suuret datamassat, esineiden internet, tekoälyohjelmat, ennustavat algoritmit ja uusimpana kvanttitietokoneet muuttavat elämämme yhdeksi bittivirraksi ja yhä enemmän tällä vuosikymmenellä. Digitalisaatio helpottaa elämäämme ja vastaa moniin haasteisiin, joita meillä on ratkaistavana. Tekoälyalgoritmien avulla pystymme esimerkiksi optimoimaan energiankulutusta, ennakoimaan tulevia sairastelujamme, tekemään työnteosta ja liikkumisesta joustavaa ja niin edelleen. Digitalisaatio on todella helpottanut elämäämme! Toinen puoli kuitenkin on se tiedon määrä, mitä meistä kerätään ja minkä perusteella meidän tekojamme­ - jo etukäteen - pyritään arvioimaan. 2020-luvun suomalaisen elämä on digiläpinäkyvää. Iso kysymys on kuitenkin se, että kenelle ja missä tarkoituksessa.

Ennuste 10: EU:n joutsenlaulu

Nationalismin voimakas nousu maailmalla ja erityisesti Euroopassa, ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet ja kipeidenkin toimien vaatimukset sekä hallitsematon ilmastopakolaiskriisi johtavat tilanteeseen, että Euroopan Unioni kriisiytyy. Eri jäsenmailla on omat vastakkaisetkin näkemykset vaadittavista toimenpiteistä esimerkiksi pakolaispolitiikasta, ja sopuun ei päästä. Brexit oli ensimmäinen askel Euroopan Unionin kriisiin. Nähtäväksi jää seuraavatko muut maat Ison Britannian esimerkkiä kipeiden päätösten edessä tulevaisuudessa.

Jälkisanat

Totean usein luennoillani, että tulevaisuutta ei voi ennustaa. Tämä lause vaatii hieman selitystä. Toki tulevaisuutta voi ennustaa, kuka vain, kuten juuri olen tehnyt, mutta se, että ennustaisi tulevaisuutta oikein, onkin sitten vaikeampi juttu. Se on itse asiassa mahdotonta. Vain vahingossa tulevaisuuden ennusteet voivat mennä oikein. Mutta ennusteiden onnistumisellakaan ei ole mitään merkitystä, koska etukäteen emme voi tietää, mitkä ennustukset ovat niitä onnekkaita, siis oikeita.

Suosittelen siis suhtautumaan kaikkiin ennusteisiin (myös tähän!) kuten vanhassa vitsissä kehotetaan savolaisten juttuihin: vastuu siirtyy kuulijalle. Ennusteet peilaavat aina lausujansa ajattelumaailmaa, niin myös nämä omat listaamani ennusteet. Osa näistä ennusteista ovat pahoja pelkojani tulevaisuuden suhteen. Osa niistä on hartaita toiveitani siitä, että asiat järjestyvät.

On hyvä muistaa, että tulevaisuus ei vain tapahdu. Me olemme itse vastuussa siitä, minkälaista tulevaisuutta rakennamme. Oma toiveeni on, että tämän uuden vuosikymmenen me suomalaiset eläisimme tasa-arvoisesti ja ekologisesti: itseämme, toisiamme ja luontoa kunnioittaen.

Juttu julkaistu Bonfiressä